Reindeerspotting – Pako Joulumaasta

Reindeerspotting – pako Joulumaasta on suomalainen dokumenttielokuva, joka kertoo Rovaniemen narkomaaneista. Sen on ohjannut Joonas Neuvonen ja tuottanut Jesse Fryckman ja Oskari Huttu. Elokuva sai ensi-iltansa vuonna 2010.

Dokumentissa seurataan sekakäyttäjien nuorisojoukkoa, ja erityisesti työtöntä Jania, joka ajelehtii elämässään päämäärättömästi. Janin elämää on kuvattu vuosien 2003 ja 2004 aikana. Osa dialogista on tekstietty suomeksi henkilöiden puhuessa epäselvästi.

Reindeerspotting sai Suomessa harvinaisen 18 vuoden ikärajan, koska se esittää huumeiden käyttöä yksityiskohtaisesti ja näyttää henkilöiden tekemiä rikoksia. Elokuvan nimi viittaa brittiläiseen draamaelokuvaan Trainspotting, jossa aihepiiriä käsiteltiin skotlantilaisesta näkökulmasta.

reindeerspotting jani

Juoni

Sosiaalihuollon varassa elävä Jani käyttää alkoholia, tupakkaa kuin huumeitakin, etenkin korvaushoitoon tarkoitettua Subutexiä. Jani murtautuu Mazda 323 -henkilöautoon, jollaisiin hän on omien sanojensa mukaan ”erikoistunut”, mutta varashälytin pärähtää soimaan ja karkoittaa päähenkilön pakosalle. Autoradioiden näpistelyn lisäksi kaupustelu ovat joka tapauksessa Janin tärkeimpiä keinoja ”tabujen” hankkimiseen.

Jani jää kiinni poliisille yrittäessään murtoa teollisuusalueella. Hän on pidätettynä kolme päivää, mutta enimmäkseen vaikenee kuulusteluissa. Lopulta rikoshistoriaa omaavalle Janille tuomitaan vuoden vankeus ehdottomana. Vankilaan joutumistakaan ei Jani pidä suurena onnettomuutena: onhan ruoka ja majoitus taattu. Odottaessaan tuomion täytäntöönpanoa Jani murtautuu marketin kassakaappiin ja varastaa 5000 euroa, joiden turvin hän lähtee toteuttamaan haavettaan ulkomaanmatkasta. Jani kulkeekin Tukholman kautta Ranskaan, Italiaan ja Espanjaan ja on onnensa kukkuloilla, että hän lopettaa jopa hetkeksi piikittämisen. Matkakassa loppuu ja Jani joutuu palaamaan Suomeen, missä hänet pidätetään. Lopputekstit toteavat Janin ajautuneen vuosien vankilakierteeseen.

 

Geishan muistelmat

 

Geishan muistelmat tai englanniksi Memoirs of Geisha on Arthur Goldenin samannimisen kirjan pohjalta tehty Oscar-palkinnon voittanut elokuva vuodelta 2005. Suomen ensi-iltansa se sai keväällä 2006. Elokuvan on ohjannut Rob Marshall ja musiikin on säveltänyt kuuluisa John Williams.

Geishan muistelmat kertoo nuoresta tytöstä, Chiyo Sakamotosta, jonka perhe myy hänet orjuuteen Nitta-suvun geishataloon. Siellä hänen uusi perheensä lähettää Chiyon geishaopintoihin. Elokuva kertoo suurimmalta osin vanhemmasta Chiyosta ja hänen vaikeuksistaan geishana. Chiyo on japanilaistyttö, jolla on japanilaisille erikoislaatuiset siniset silmät. Geishatalossa eli okiyassa Chiyo tapaa toisen nuoren tytön nimeltä ”Kurpitsa”. Chiyo ja Kurpitsa lähetetään geishakouluun, mutta Chiyo häpäisee okiyan yrittäessään karata. Hänet pakotetaan tekemään töitä, jotta hän voisi maksaa velkansa, joka koostuu hänen ostohinnastaan sekä Mameha -nimiselle tunnetulle geishalle kuuluvan silkkikimonon korvaamisesta. Chiyo tärveli kimonen, sillä okiyan toinen geisha, kaunis ja julma Hatsumomo kiristi hänet siihen.

memoirs of geisha chiyo

Chiyon itkiessä eräänä päivänä kadulla, hänen luokseen tulee Puheenjohtaja ja tämän geishaseuralaiset. Chiyo ei uskalla katsoa Puheenjohtajaa silmiin, mutta tämä sanoo: ”Älä pelkää katsoa minua.” Sitten mies ostaa sorbettia Chiyolle ja antaa tälle nenäliinan, jossa on hieman rahaa. Chiyo päättää ryhtyä geishaksi, jotta hänestä voisi tulla joskus vielä osa Puheenjohtajan elämää. Rahat Chiyo kuluttaa ruoan sijasta rukoukseen, jotta näkisi vielä Puheenjohtajan. Vuosia myöhemmin Mameha ottaa nuoreksi naiseksi kasvaneen Chiyon siipiensä alle ja hänestä tulee ensin maiko ja sitten Sayuri, Kioton Gion -alueen kuuluisin Geisha.

Geishana Sayuri tapaa Puheenjohtajan jälleen ja kaipaa kovasti tämän huomiota. Sen sijaan Sayurin on keskityttävä Puheenjohtajan ystävään ja liikekumppaniin, Nobuun, joka rakastuu häneen. Sayurin suosio kasvaa ja Hatsumomo levittää hänestä valheita tuhotakseen hänen maineensa. Sillä välin Mameha aloittaa tarjouskisan Sayurin mizugesta tehdäkseen Sayurista oikean geishan. Sayurista tehdään Kevättanssien päätanssija, ja hän hoitaa osansa upeasti ja kiinnittää useiden mahdollisten tarjoajien huomion. Heihin kuuluu muun muassa Mamehan danna Paroni, joka kutsuu Sayurin taloonsa juhliin ja riisuu hänet väkisin.

memoirs of geisha 1

Juhlien jälkeen Mameha kuulee tapahtuneesta ja uskoo Paronin ”turmelleen” Sayurin. Hänen mukaan Sayurin mizugelle ei löydy enää ehkä tarjoajia, jos hänet todetaan ”arvottomaksi”. Sinä yönä korkeimman tarjouksen tekee iäkäs tohtori Tohtori Raou, joka maksaa Sayurin mizugesta 15 000 jeniä. Okiyan ”Äiti” päättää ”adoptoida” Sayurin okiyan perijäksi, joksi myös Kurpitsa ja Hatsumomo ovat halunneet. Myöhemmin Mameha kertoo Sayurille, että tarjouskilvan viimeisillä metreillä olikin Tohtori Ravun lisäksi Paroni, mutta Mameha päätti kilvan kuitenkin tri Ravun hyväksi. Kotiin palattuaan Sayuri löytää huoneestaan Hatsumomon, joka on löytänyt Puhemiehen nenäliinan ja yrittää polttaa sen. Sayuri ja Hatsumomo alkavat tapella ja aiheuttavat vahingossa tulipalon. Hatsumomo yrittää polttaa loputkin talosta, lähtien sitten okiyasta menettäen maineensa lopullisesti.

memoirs of geisha chairman and sayuri

Sayurin vauraan elämän keskeyttää toinen maailmansota. Puheenjohtaja varmistaa Sayurin ja Mamehan turvallisuuden, ja heidän on tehtävä raskasta työtä elantonsa eteen. Sayuri ja Mameha joutuvat erilleen, ja Sayuri päätyy kukkuloille kimonojen tekijäksi. Sodan jälkeen Sayuri pääsee jälleen Mamehan luokse, ja ryhtyvät jälleen geishoiksi tehdäkseen vaikutuksen amerikkalaiseen everstiin, josta on tulossa Nobun ja Puheenjohtajan liikekumppani. Sayuri kohtaa jälleen Kurpitsan, josta on tullut keimaileva geishatyttö, vaikkakin enemmänkin kurtisaani kuin oikea geisha. He lähtevät matkalle Nobun, Puheenjohtajan ja amerikkalaisten kanssa Amami-saarille. Seurustellessaan onseniksi kutsutussa kuumassa lähteessä Sayuri osallistuu ”Totuus ja valheet” -nimiseen peliin ja alkaa kertoa, miten hän nuorena tyttönä tapasi komean miehen, jola oli ystävällinen ja osti hänelle annoksen makeaa jäätä. Ennen kuin hän ehtii jatkaa, vaivaantunut Puheenjohtaja vaihtaa aiheitta. Eversti yrittää maksaa Sayurille ”palveluksista”, mutta tämä kieltäytyy. Nobu näkee heidät yhdessä ja tulee tuohtuneena Sayurin puheille. Nobu paljastaa viimein tunteensa Sayurille ja haluaa ryhtyä tämän dannaksi. Sayuri järkyttyy ja kehittelee suunnitelman nöyryyttääkseen itseään everstin kanssa Nobun silmien edessä. Sayuri pyytää Kurpitsaa tuomaan Nobun hylätylle teatterille tiettyyn aikaan, jotta Nobu ”törmäisi” siellä Sayuriin ja everstiin kesken suudelman. Kurpitsa tuokin katkerana paikalle Puheenjohtajan Nobun sijasta, todeten Sayurille ”Nyt tiedät miltä se tuntuu.” Sayuri uskoo menettäneensä Puheenjohtajan ainiaaksi.

Muutamaa päivää myöhemmin Sayuri heittää Puheenjohtajan nenäliinan jyrkänteeltä mereen. Sitten hän saa kutsun palata takaisin teehuoneelle, jossa hänelle ilmoitetaan, että hänelle on ilmestynyt dannaehdokas. Sayuri uskoo sen olevan Nobu ja menee odottamaan tätä. Nobun sijasta paikalle ilmestyykin Puheenjohtaja. Puheenjohtaja kertoo tietävänsä Sayurin todellisen henkilöllisyyden ja sanoo: ”Älä pelkää katsoa minua, Chiyo.” Hän kertoo Sayurille pyytäneensä Mamehaa ryhtymäään Sayurin opettajaksi, jotta tämä voisi toteuttaa unelmansa ja tulla geishaksi. Viimein Sayuri paljastaa Puheenjohtajalle rakastaneensä tätä yli viisitoista vuotta. Elokuva päättyy heidän suudelmaansa.

memoirs of geisha 5

Elokuva sai hyvin monenlaista palautetta osaakseen. Länsimaiset kriittikot antoivat ylistäviä että kritisoivaa palautetta. Japanissa ja Kiinassa vastaanotto oli ajoitta hyvin negatiivista, johtuen monista tekijöistä: näyttelijävalinnoista, oikeellisuudesta ja suhteesta historiaan. Kiinassa hallitus kielsi elokuvan, koska japanilaiseen tarinaan oli valittu kiinalaisia näyttelijöitä.

The Cove – meren salaisuus

Jos et halua menettää yöuniasi, on parempi jättää The Cove -dokumentti katsomatta. Tämä dokumentti vaatii paljon tarkkaavaisuutta ja omia aivja. Se kuuluu sarjaan subjetiiviset dokumentit ja sen sisältö voidaan tai jopa kannattaa kyseenalaistaa. Mikä on siis tämä dokumentti?

The Cove – meren salaisuus kertoo japanilaisesta delfiiniteollisuudesta ja se on julkaisunsa jälkeen nostanut kohun lisäksi myös uhkauksia oikeusjutuista. Elokuvassa esiintyy Richard O’Barry joka teki pienen omaisuuden nuoruudessaan avustaessaan tunnetun Flipper -televisiosarjan ja siitä syntyneen franchisen luomisessa. Hän on myös omiensa sanojensa mukaan kaiken pahan alku ja juuri, sillä hän oli vastuussa delfiinien pyydystämisestä ja kouluttamisesta, jotka saisivat esittää lapsille ja aikuisille ihastuksen huokaisuja aiheuttavaa Flipperiä. Kymmenen vuoden ura päättyi, kun yksi näistä O’Barryn delfiineistä teki miehen omien sanojen mukaan itsemurhan yksinkertaisesti lopettamalla hengittämisen, koska delfiinin täytyy tietoisesti ottaa jokainen hengenveto. Tämän delfiinin kuolema avasi O’Barryn silmät ja siitä lähtien hän on 35 vuotta tehnyt työtä delfiinien eteen. Hän yhdessä ystäviensä ja apulaistensa kanssa matkaa delfiinejä pursuavaan Japaniin, Taijiin. Taiji ei ole mikään maailman paras paikka delfiineille, sillä paikassa teurastetaan kymmeniä tuhansia delfiinejä joka vuosi – ja koko Japanissa yli 23 000 delfiiniä per vuosi. Kun delfiinejä ei saa laitettua eläintarhoihin, kalastajat teurastavat delfiinit ja myyvät delfiininlihaa, joka sisältää vaarallisen paljon elohopeaa. O’Barry ryhtyy yhdessä dokumentin ohjaajajn Louie Psihoyoksen ja muutaman avustajan kanssa taisteluun delfiinien teurastajia vastaan, jotka eivät pidä tungettelevista amerikkalaisista. Seurue onnistuu kuitenkin kuvaamaan järkyttävää materiaalia, joka paljastaa japanilaisten järkyttävän toimet Taijin kaupungissa.

the cove

Psihoyos on rakentanut dokumentin jännärimäisesti. Elokuvassa esitetään ensin faktat delfiineistä, sitten toimintasuunnitelma ja lopulta päädytään erittäin salaisen tehätävn kimppuun. Kuvasryhmä hiippailee yön pimeydessä kommandoina infrapunakameroiden kanssa. The Cove puhuttelee katsojaansa juuri oikealla tavalla. Tätä dokumenttia ei kuitenkaan voi suositella herkille, sillä delfiinien pakokauhussa kirkuminen on sydäntä raastavaa, puhumattakaan verisestä poukamasta, jonne monen flipperin elämä päättyy. Elokuvan tehtävänä oli tuoda julkiseen tarkasteluun rikollinen toiminta delfiinibisneksen ympärillä ja ennen kaikkea lopettaa tämä pyöriäisten järjetön massamurhaaminen.

Hangover 1 – Kauhea kankkunen

Kauhea kankkunen eli tutummin Hangover on Todd Phillipsin ohjaama yhdysvaltalainen komediaelokuva vuodelta 2009. Elokuva kertoo neljästä kaveruksesta, jotka matkaavat Las Vegasiin viettämään polttareita ja rankan juhlinnan jälkeen heräävät seuraavana aamuna muistamatta yhtikäs mitään – ja itse sulhanen on kadoksissa ja häät ovat tietysti seuraavana päivänä. Elokuvan pääosissa nähdään Bradley Cooper, Ed Helms, Zach Galifianakis, Justin Bartha ja Heather Graham.

Neljästä kaveruksesta Doug on menossa naimisiin, joten hänen ystävänsä Phil, Stu ja tuleva lanko Alan vievät miehen Las Vegasiin juhlimaan polttareita. Miehet ottavat hotellin Caesars Palace -hotellista, hiippailevat sen katolle ja nostavat maljan tulevalle illalle, jota he eivät koskaan tulisi unohtamaan. Elokuvassa hypätään seuraavaan aamuun, jolloin miehet tajuavat että sulhanen Doug on kateissa, Stu on menettänyt hampaan, kylpyhuoneessa on tiikeri ja kaapissa on vauva. Casinoista tunnettu Las Vegas näyttää hampaansa ja taksikuski toteaakin Dougia etsiville miehille, että ”jotkut kundit eivät vaan kestä Vegasia”. Hauska ilta casinojen kanssa vaihtuukin seuraavana päivänä ystävän metsästykseen. Jos pojat eivät olisi lähteneet Vegasiin metsästämään casinoita vaan olisivat pysyneet kotona, ei Doug olisi joutunut hukkaan. Jos sinua kiehtoo Las Vegasin humu, mutta lompakossa ei ole tarpeeksi rahaa matkustaaksesi Las Vegasiin, löydät kaiken tarvittavan tiedon vuoden 2017 uusista casinoista casino-uutiset.com -sivustolta. Joka tapauksessa miehille tuodaan poliisiauto, jonka he olivat jättäneet rankan illan jälkeen hotellille.

Phillillä on ranteessaan sairaalan ranneke, joten miehet suunnistavat kohti sairaallaa kootakseen kuvaa eiliseltä edes hieman. Lääkäri kertoo, että koko porukalla oli tyrmäystippoina käytettävän Rohypnolin jälkiä veressä, minkä takia he eivät muista koko illasta mitään. Lääkäri kuitenkin muistelee, että porukka oli saapunut vastaanotolle häistä ”Best Little Chapel” -kirkosta. Kirkossa miehet kuulevat, että Stu on mennyt naimisiin Jaden kanssa jossain vaiheessa iltaa, antaen Jadelle isoäitinsä sormuksen, jolla Stun oli tarkoitus kosia tyrannimaista tyttöystäväänsä Melissaa. Stu säikähtää ja yrittää kumota avioliiton, mutta miehet kuulevat, että heidän on ensin löydettävä Jade jotta liitto mitätöitäisiin.

Kirkon pihalla kiinalaiset gangsterit hyökkäävät seurueen kimppuun. Phil yrittää ajaa poliisiautolla pakoon, mutta Eddie saa luodin olkapäähänsä. Miehet pääsevät pakoon ja löytävät Jaden, jonka vauva heillä on mukanaan. Seurue joutuu käymään myös poliisiasemalla varastetun poliisiauton takia, mutta pääsevät pälkähästä suostuttuaan etälamauttimien demonstraatioon. Pojat saavat takaisin takavarikoidun autonsa ja takakontista löytyy kiinalainen mies. Alan myöntää terästäneensä porukan juomia edellisenä iltana ekstaasiksi luulemallaan aineella, toivoen että he viettäisivät elämänsä illan.

Miesten palatessa hotellille etsimään lisäät todisteita, he löytävät Mike Tysonin, joka on kylpyhuoneesta löytyneen tiikerin omistaja. Kaverukset ovat varastaneet tiikerin häneltä. Tiikeri tyrmätään Rohypnol -tableteilla ja matka kohti Tysonin kartanoa alkaa. Tiikeri tuhoaa miesten auton ja kartanolla selviää, että Doug oli vielä mukana varastamassa tiikeriä. Matkalla takaisin hotellille kiinalaiset gangsterit hyödäävät jälleen. Kiinalaisia johtaa Leslie Chow, jonka kaverukset löysivät aiemmin takakontista. Leslien mukaan miehet olivat sekoittaneet kaksi laukkua edellisenä iltana kasiolla ja nyt heillä on hänen voittamansa 80 000 dollaria. Kiinalainen vaatii rahoja vaihtokauppana Dougista, jonka hän on ilmeisemmin edellisenä iltana kaapannut. Koska rahat eivät tietenkään löydy, Alan päättää käyttää tietoaan korttien laskemisesta voittaakseen rahaa black jackissa. Miehet onnistuvat tämän ansiosta palauttamaan rahat Leslielle, mutta ilmeneekin kyseessä on eri Doug, joka osoittautuu huumekauppiaaksi, joka myi Alanille väärät huumeet.

Phil on juuri soittamassa Dougin morsiamelle kertoakseen, että he ovat hukanneet sulhasen, kun Stu tajuaa missä Doug on. Stu päättelee, että patja, jonka he luulivat olevan heitetty heidän hotellihuoneesta aiemmin, on täytynyt tulla hotellin katolta. Stu nimittäin muistaa, ettei Las Vegasin hotelleista ei voi avata ikkunoita ja heidän on täytynyt lukita Doug katolle osana jotain pilaa. Päästyään hotellille Doug löytyy katolta pahasti auringossa palaneena ja heillä on enää neljä tuntia aikaa ehtiä häihin. Matkalla kotiin Doug kertoo löytäneensä 80 000 euron edestä peimerkkejä taskustaan. Häiden päätyttyä lopulta onnellisesti kaverukset katsovat yhdessä Alanin löytämästä Stun kamerasta kuvia, josta selviää tarkemmin mitä illalla on tapahtunut. Nelikko sopii katsovansa kuvat vain yhden kerran kaiki yhdessä ennen todisteiden tuhoamista, ja kuvat näytetään lopputekstien aikana.

 

Populäärimusiikkia Vittulajänkältä

 

Populäärimusiikkia Vittulajänkältä (ruotsiksi Populärmusik från Vittula) on ruotsalais-suomalainen elokuva, joka perustuu Mikael Niemen saman nimiseen kirjaan. Elokuva kertoo Ruotsin Pajalasta kotoisin olevan Matti -nimisestä pojasta, joka asuu Ruotsin pohjoisosassa sijaitsevassa Norrbottenin pienessä kunnassa, Tornionjokilaaksossa. 1960-1970 lujuken Ruotsi on jo vaurastunut yhteiskunta, jossa pieneen Vittulan kyläänkin on saatu aivan ensimmäistä kertaa asvaltti. Matin maailma saapuu murrokseen tuon kotikadun öljysorapäällysteen myötä. Matti ystävystyy lestadiolaisperheen Niila -pojan kanssa ja pojista tulee erottamattomat. Elokuva kuvaakin oikeastaan poikien kasvutarinaa pikkupojista aikuisiksi miehiksi.

Musiikki saapuu Matin elämään kun Niila saa Amerikan serkuiltaan lahjaksi Beatlesin singlen ”Rock änän Roll Music”. Pojat kuuntelevat salaa levyä Matin isosiskon levysoittimella ja levyn kuultuaan pojat ymmärtävät, että jotain heistä on peruuttamattomasti muuttunut ja paluuta ei entiseen ole. Koulun uusi musiikinopettaja Greger onnistuu jalostamaan Matin ja Niilan piilevät kyvyt bändiksi. Musiikki kuljettaa tarinaa poikien kypsyessä miehiksi. Matti painiskelee naisongelmien kanssa ja Niilalla on kotipuolessa ongelmia väkivaltaisen isän kanssa. Bändin avulla pojat selviävät läpi myrskyävän lapsuuden ja nuoruuden.

1960-1970 -luvun tornionjokilaakson Pajalassa suomalainen ja kulttuuri yhdistyvät niin häissä kuin saunan lauteilla. Elokuva on erinomainen katsaus tornionjokilaaksolaiseen kulttuuriin, jossa ei olla oikein ruotsalaisia, mutta ei suomalaisiakaan. Kahta kansaa yhdistää meänkieleksikin kutsuttu vähemmistökieli, joka elää edelleen tornionjokilaaksossa.

Tarinaltaan Populäärimusiikkia Vittulajänkältä ei ole kovin kummoinen, vaan se on enemmän ajankuvamainen elokuva, jossa sattuu nyt olemaan kaksi musiikkia rakastavaa poikaa. Pojille sattuu ja tapahtuu vaikka ja mitä. Populäärimusiikkia Vittulajänkältä -elokuvassa omituisimmatkaan henkilöhahmot ja mielikuvitusmatkat eivät tunnu päälleliimatuilta. Samannimisen romaanin siirtäminen valkokankaalle on onnistunut erittäin hyvin, eikä elokuvan kuvallisessa ja tarinallisessa kerronnassa tule ylilyöntejä. Ohjaaja Reza Bagher on kertonut haastattelussa poteneensa rimakauhua alkaessaan ohjata erittäin suosittuun kirjaan perustuvaa elokuvaa, jolla on lähes kansallisomaisuuden asema teoksena. Bagher on kuitenkin onnistunut hyvin, sillä elokuvaa katsoessa tuntuu siltä, että ohjaaja on todella ymmärtänyt romaania ja sen teemoja. Lestadiolaisuus, identiteetin puute Suomen ja Ruotsin välimaastossa ja rock’n’roll symbolina uusille tuulille ja kaipuu maailmalle on maalattu taidokkaasti.

 

Suicide Squad -elokuva

Uudesta Suicide Squad -elokuvasta ehdittiin kohista ennen kuin se edes saapui teatterilevitykseen. Supersankarileffoja on nähty säännöllisesti valkokankaalla ja Warner Bros Pictures koettaakin vimmaisesti rakentaa kilpailijaa Marvel Studiosin supersankariuniversumille. Man of Steel (2013) ja Batman V Superman: Dawn of Justice (2016) olivat kaupallisesti ehkä menestyksiä, mutta eivät silti yltäneet tavoitteisiin.

suicide squad the squad

Suicide Squad rakennetaan DC Comicsin sarjakuvista tuttuun tarinaan Yhdysvaltain turvallisuudesta vastaavan Amanda Wallerin kokoamaan vaarallisimmista superrikollisista koostuvaan ryhmään. Tehtävänä on taistellaa seuraavaa Supermania vastaan metaihmisten määrän kasvaessa maapallolla. Suicide Squadissa vain parilla jäsenistä on oikeita supervoimia, loput ovat tappajia tai muuten vain mielipuolia.

Eversti Rick Flagin luotsaama joukko koostuu palkkamurhaaja Deadshotista, mielenvikaisesta ja Jokerin tyttöystävästä Harley Quinnista, opportunistisesta varkaasta Kapteeni Bumerangista, pyrokinesiaa osaavasta entisestä gangsterista El Diablosta, liskomies Killer Crocista ja köysikiipeilytaidoistaan tunnetusta Slipknotista. Jokaisen pahiksen niskaan on asennettu nanoräjähde, joka voidaan aktivoida jos pahikset eivät tottele Walleria tai Flagia. Alunperin joukkoon kuului myös Flagin tyttöystävä June Moore, epäonninen arkeologi, joka on joutunut Lumoojatar -nimisen pahan hengen valtaamaksi. Homma leviää käsiin ja pian Flag huomaakin taistelevansa Lumoojatarta ja tämän pahaa Incubus veljeä vastaan. Waller on uskotellut ryhmälle, että kyseessä on terrori-isku, mutta kyse onkin Wallerin pelastamisesta ja loppujen lopuksi koko maailman. Pakkaa on sekoittamassa myös Katana, joka kantaa mystistä Sielunviejä-miekkaa ja toimii Flagin henkivartijana. Oman mausteensa tuo Jokeri, joka lähtee pelastamaan rakasta tyttöystävästään, joka on päässyt tehtävän ajaksi vankilasta.

Maailmanpelastustarina tuntuu nähdyltä ja elokuvan parasta antia eli hahmojen yhteistä kemiaa ei ole juuri hyödynnetty. Erityisesti Harley Quinnin ja Jokerin rakkaustarinassa on paljon potentiaalia ja se on mielenkiintoinen, mutta ohjaaja David Ayerin jätettyä sitä taka-alalle, elokuva ei saavuta täyttä potentiaaliaan. Hahmokatalogia ei käytetä tarpeeksi hyödyksi ja suurimmalle osasta hahmoista on kirjoitettu vain pieni sivuosa, mikä saa mietittimään, mitä hyötyä he toivat edes koko ryhmälle. Eniten harmittaa Jokerin jättäminen vain pikaiseksi sivuhahmoksi.

suicide squad harley quinn and joker

Suicide Squadin parasta antia on sen soundtrack, mutta siihen se oikeastaan jää. Ayer ei ole parhaimmillaan tunteiden tulkkina ja Suicide Squad tutuu paikoin leikkaa ja liimaa -tekniikalla tehdyltä. Aivan kuin vasta leikkauspöydällä olisi päätetty, millaista elokuvaa siitä ollaan tekemässä. Suicide Squad on kuitenkin katsomisen arvoinen elokuva, mutta ei siitä mitään käteen jää.

Blackfish

Blackfish on amerikkalainen dokumentti, joka kertoo miekkavalas Tilikumista ja SeaWorldistä, joka omistaa valaan. Dokumentissa käsitellään vankeudeussa olevien miekkavalaiden surkeita oloja ja kouluttajien kuolemaan johtaneita onnettomuuksia. Dokumentti sai ensiesityksensä 2013 Sundancen filivestivaaleilla ja sitä on levittänyt Mangolia Pictures ja CNN Films. Blackfish oli ehdokkaana BAFTA:ssa parhaan dokumentin tittelistä.

Blackfish -dokumentissa nähdään järkyttävää videomateriaalia valaiden vangitsemisesta ja kouluttajien kuolemista. Dokumentti haastaa ihmiset ajattelemaan tarkemmin suhdettaan luontoon ja sen eläimiin. Blackfish keskittyy pitkästi miekkavalas-Tilikumiin, joka on aiheuttanyt yhteensä kolmen ihmisen kuoleman. Elokuvassa käsitellään valaan vangitsemista Islannissa ja muiden miekkavalaiden väkivaltaista sitä kohtaan Sealand of Pacificissa. Dokumentissa käsitellään myös SeaWorldin valheita miekkavalaista, kuten esimerkiksi niiden elinikästä ja kuinka emme voi vieläkään ymmärtää täysin näitä upeita olentoja. Blackfishiä varten on haastateltu kuolleen kouluttaja Dawn Brancheaun entisiä kolleegoja, jotka kertovat kokemuksiaan Tilikumista ja muista vankeudessa elävistä valaista, jotka on riistetty laumoistaan.

tilikum 1

Ensimmäinen karun kohtelun Tilikumin hyppysissä sai Keltie Byrne, joka työskennellessään osa-aikaisena kouluttajana liukastui miekkavalasaltaaseen. Tilikum ja kaksi muuta valasta hukuttivat tuolloin vain 21-vuotiaan meribiologian opiskelijan. Tapauksen jälkeen Tilikum siirrettiin SeaWorld Orlandoon ja Sealand of Pacific suljettiin pian Byrnen kuoleman jälkeen.

Toinen kuolema sattui, kun 27-vuotias Daniel P. Dukes löydettiin kuoleena Tilikumin selästä. Dukes oli vieraillut vesipuistossa edellisenä päivänä ja ilmeisesti onnistunut piilottelemaan sulkemisajan jälkeen vartijoilta. Hänet löydettiin hukkuneena seuraavana päivänä miekkavalasaltaasta.

Tilikum tappoi kokeneen kouluttaja Dawn Brancheaun kesken tämän ”Dine with Shamu” -shown. Brancheau oli hieronut Tilikumia, joka oli osa shown rutiinia, kun valas nappasi häntä kädestä ja veti altaaseen. Ruumiinavauksessa kuolemansyyksi selvisi hukkuminen ja hänen ruumiissaan oli paljon pahoja ruhjeita.

tilikum 2

SeaWorld kieltäytyi osallistumasta dokumentin tekoon ja myöhemmin väitti sen olevan virheellinen. SeaWorld vastasi myöhemmin avoimella kirjeellä dokumentin esittämiin syytöksiin. Lukuisat artistit peruivat keikkojaan SeaWorld Orlandossa pian dokumentin julkaisun jälkeen ja SeaWorldin tulos on kääntynyt huimaan laskuun. Useat yhteistyökumppanit myös lopettivat yhteistyönsä vesipuiston kanssa.

Blackfish -dokumentti on raskasta katseltavaa, eikä sitä suositella katseltavan perheen pienimpien kanssa. Dokumentti saa kuitenkin ajattelemaan katsojan omaa suhdetta luonnon ja sen upeiden eläinten kanssa, ja miettimään jospa emme olekaan tämän planeetan älykkäin eläin. Blackfish on hyvä dokumentti niille, jotka ovat kiinnostuneet eläinten oikeuksista ja haluavat itselleen pohdiskeltavaa, etenkin kun Särkännimen delfiinien kohtalo on ollut paljon otsikoissa.

Katso elokuvia netissä

Nykyään lähes jokainen ihminen, etenkin nuoret, käyttävät jotakin netin suoratoistopalvelua, elokuvien katselemiseen. Saatavilla on kymmeniä erilaisia palveluita, joista suosituin on ehdottomasti Netflix. Muita palveluita ovat esimerkiksi HBO Nordic, Amazon Prime, sekä Viaplay. Kaikista näistä palveluista, löytyy satoja erilaisia tv-sarjoja, ja elokuvia. Mikäli siis kaipaat uutta katseltavaa, tilaa jokin suoratoistopalvelu! Useissa niistä on saatavilla yhden kuukauden mittainen kokeilujakso, jonka aikana saa käyttää palvelua ilmaiseksi. Jos et kuitenkaan halua jatkaa tilausta, muista peruuttaa se, tai tililtäsi tullaan veloittamaan joka kuukausi tietty summa, jonka palvelu maksaa. Myös monet musiikkipalvelut, kuten Spotify, toimii samalla periaatteella.

Esimerkiksi Netflixissä, on saatavilla satoja erilaisia nimikkeitä eri tyylilajeista, kuten dokumentteja, komedioita, trillereitä, ja niin edespäin. Voit aina löytää uutta katseltavaa, ja sen takaa sivuston päivitys. Joka kuukausi tulee lisää katsottavaa, ja sisältö vaihtuu tasaisin väliajoin.

Minä olen löytänyt Netflixistä vaikka kuinka paljon uutta katseltavaa, kuten loistavia tv-sarjoja, ja elokuvia, joita en ole koskaan nähnyt, mutta aina halunnut katsoa! Suosikkejani sarjoista, ovat komediasarjat, ja elokuvista dokumentit, sekä klassikot, joita on molempia saatavilla Netflixissä, laaja valikoima. Mikään ei ole mukavampaa katseltavaa iltaisin, kuin hyvin tehty dokumentti, mielenkiintoisesta aiheesta. Nähtäväksi jää, minkä itse valitsen tänä iltana. Suosittelen lämpimästi muillekin, että tänä viikonloppuna tutustutte tarjontaan, ja jätätte leffaliput ostamatta! Etenkin Suomessa, elokuvaliput ovat niin kalliita, että kahden lipun hinnalla, maksaa jo muutaman kuukauden Netflix-tilauksen.

Komediasarja Kimmo

Kimmo on yksi aikamme hauskimmista kotimaisista tv-sarjoista, ainakin jos minulta kysytään. Kimmo on Ylellä esitettävä tv-komedia, joka kertoo elämän koulua käyvän nuoren miehen, Kimmon elämästä. Kimmo ei turhia murehdi, ja suhtautuu elämään, niin vapaa-aikaan kuin työhönkin, suhteellisen rennolla asenteella. Vaikka rahapussissa ei olisi penniäkään, ja autokin vetelee viimeisiään, sarjan päähenkilö ei turhista murehdi. Yksi kuitenkin saa Kimmonkin pään joskus sekaisin, ja se on hänen hemaiseva kollegansa, Ulla. Sarjan ensimmäisellä tuotantokaudella, niin Kimmo kuin Ullakin, päätyvät työskentelemään telemarkkinointiyrityksessä, jonka johdossa istuu Nissinen. Heidän pomonsa Nissinen on hyväntahtoinen ja hieman hölmö, mutta kova suustaan, ja omaa, ainakin omasta mielestään piinkovan bisnesvainun.

Ullan, kimmo2Kimmon, ja Nissisen lisäksi call centerin tuttu kasvo, on omassa maailmassaan elävä “Steffe” Stenfors. Jos minulta kysytään, Steffe on koko sarjan parasta antia. Hänen roolihahmonsa kehittämisessä, on käytetty loistavia keinoja, ja on taidokkaasti saatu Stenfors vaikuttamaan täysin aidolta hullulta. Tommi Liski, joka näyttelee Steffeä sarjassa, on itse myös toinen sarjan käsikirjoittajista. Hän on kirjoittanut itselleen mielenkiintoisen roolin, joka on hahmona erittäin osuva. Steffe on vahvojen, ja omalaatuisten mielipiteiden mies. Hän pohtii elämäänsä omalta kantiltaan, ja häntä jaksaa mietityttää monet asiat. Päähenkilöiden lisäksi, sarjassa esiintyy Kimmon kaveri Rönni, sekä aviopari Kaitsu ja Maiju, jotka ovat myös Kimmon tuttuja.

kimmo1

Toisen kauden tapahtumat alkavat kaksi vuotta siitä, mihin ensimmäisen kauden lopussa päädyttiin. Ulla palaa kotiin vapaaehtoistyöstä Intiasta, ja mies sekä lapset eivät tunne Ullaa liiemmin kiinnostavan. Avioelämä ei houkuttele, töitä ei ole, joten Ulla päätyy työskentelemään Nissisen uudessa yrityksessä. Kimmo on toisen kauden alussa autokauppiaana, ja menee kihloihin avopuolisonsa Birgitan kanssa. Kimmon tuntien, kaikki ei kuitenkaan mene ihan suunnitellusti, ja pian Kimmokin on Stadin kovimman bisnesmiehen, Nissisen palkkalistoilla. Kaksi vuotta on kulunut, ja kuin ihmeen kaupalla, nämä kaksi ovat takaisin Nissisen leivissä, tällä kertaa kadulla feissaamassa.

Kimmo -tv-sarjan takana ovat käsikirjoittajat Tommi Liski, Petja Peltomaa, Jaakko Kaján, Outi Keskevaari, ja ohjaus on Teppo Airaksisen käsialaa. Pääroolissa, eli Kimmon roolissa on näyttelijä Jussi Vatanen. Hänelle on myönnetty sarjasta parhaan miesnäyttelijän Kultainen Venla -palkinto, vuoden 2015 Venla-gaalassa. Kimmo-sarja on palkittu useaan otteeseen, myös muun muassa käsikirjoituksestaan. Tällä hetkellä TV2 -kanavalla pyörii Kimmon toisen kauden jaksot, ja ne ovat nyt katsottavissa myös Yle Areenassa. Kolmas kausi Kimmon seikkailuja, tulee ensiesitykseen tämän vuoden marraskuussa. En millään malttaisi odottaa, että pääsen seuraamaan telkkarista, minne seikkailut vievät Kimmon ja kumppanit seuraavaksi. Nähtäväksi jää, onko kolmannella kaudella esimerkiksi uusia hahmoja, tai muita jännittäviä juonenkäänteitä. Tällä hetkellä uuden kauden odotusta parantaa onneksi, Kimmon toisen kauden jaksot. Niitä voi katsoa joko TV2 -kanavalta Torstai-iltaisin, tai Yle Areenasta.

Krzysztof Kieślowski, Kolme väriä-trilogia

tre

Tänään perehdymme maineikkaan Puolalaisen elokuvaohjaajan Krzysztof Kieślowskin syvälliseen Trilogiaan, johon kuuluu siis kolme osaa. Värit ovat Ranskan lipun mukaan sininen, valkoinen ja punainen. Jokainen trilogian osa käsittelee ihmiselämän aiheita herkällä, mutta raadollisella tavalla. 

Ensimmäisessä trilogian osassa, eli sinisessä, ohjaaja pohtii ihmisen ikuista kaipautta vapauteen ja sitä miten muutos joko omasta tahdosta, tai pakotettuna vaikuttaa yksilön elämään ja valintoihin. Elokuvassa nuori Julie jää leskeksi, kun hän menettää kolarissa sekä aviomiehensä että tyttärensä ja Julien täytyy koota elämänsä sirpaleet. Julie muuttaa Pariisiin ja lakaisee entisen elämänsä pois, aloittaen täysin uuden elämän.

Toinen trilogian osa, eli valkoinen, kertoo tragikoomisen tarinan Puolalaisesta parturista, jonka rouva Fortuna on hyljännyt. Mies joutuu muuttamaan Pariisista takaisin Puolaan ja aloittamaan elämänsä alusta, samalla suunnitellen kostoa ex-vaimolleen, joka jätti hänet impotenssin takia. Elokuva hakee vastausta kysymykseen, onko tasa-arvoa olemassa ja jos on, niin mistä sen löytää?

Kolmas ja viimeinen trilogian osa on punainen, joka kertoo onnettoman vanhuuden laitamilla jo kulkevan juristin ja nuoren mallitytön tapaamisen seurauksista ja heidän lähestymisestään. Elokuva on visuaalisesti samalla kertaa uskomattoman taidokas ja askeettinen. Punaisena lankana tässä elokuvassa on “veljeys”, joka niin usein puuttuu ihmisten elämästä.

Kaikki kolme trilogian osaa ovat kerronnaltaan ja rytmiltään samankaltaisia, käsitellen jokainen eri osa-aluetta ihmisen elämässä. Elokuvia yhdistää se että ne ovat traagisen kauniita kertomuksia pienen yksilön elämästä ja samalla kun ne kertovat omaa surumielistä tarinaa, ne antavat toivoa. Valkoinen tosin eroaa sinisestä ja punaisesta siinä, että sitä rytmittää selkeästi koominen pohjavire, vaikka aiheet eivät olisikaan helppoja.